Lukutaidon merkitys

Lukemaan oppiminen on elämän käännekohta. Lukutaitoinen ei tarvitse enää toisten apua jokapäiväiseen selviytymiseen. Hänelle avautuu tie koulutukseen ja työelämään. Lukutaito lisää vapautta, demokratiaa ja tasa-arvoa, poistaa köyhyyttä ja parantaa etenkin naisten asemaa. Asiantuntijat ovat vakuuttuneet, että tyttöjen ja naisten kouluttaminen on tärkeää, sillä se kohentaa monin tavoin koko yhteisön elämää.

Lukutaito on avainasemassa tiedonhankinnassa, ihmisten välisissä suhteissa ja ylipäänsä kyvyssä elää osana yhteisöä.
– Unescon pääjohtaja Irina Bokova

Lukutaito on myös tietoyhteiskunnan ydintaito. Teknologian ja tietoyhteiskunnan ulottuminen kaikkialle arkeen tekee luku- ja kirjoitustaidosta yhä välttämättömämpiä perustaitoja myös kehittyvissä maissa.

Lukutaito on ihmisoikeus

Lukutaito on perustava ihmisoikeus. Vain lukutaitoinen voi osallistua kokonaisvaltaisesti yhteisönsä ja yhteiskuntansa toimintaan. Demokratiassa olennaisin lähtökohta on se, että ihmiset tietävät, mitä ympärillä tapahtuu, ja he voivat tietonsa perusteella päättää, mitä ja minkälaista menettelyä kannattavat. Lukutaidolla on tärkeä merkitys, sillä pääasiassa tieto saadaan lukemalla.

Maailmanlaajuinen köyhyys voisi vähentyä 12 prosenttia, mikäli alhaisen tulotason maiden lapset olisivat lukutaitoisia. Äitien koulutus vähentäisi kehitysmaiden nälänhätää  26 %, se tarkoittaa 12 miljoonaa lasta.
– Lukukeskus 2015

Luku- ja kirjoitustaito kehittävät harkintakykyä, kriittistä ajattelua, kykyä nähdä eri asioiden väliset yhteydet ja empatiaa. Koulutetut aikuiset tekevät lukutaidon ansioista töitä turvallisemmissa oloissa ja paremmilla ehdoilla kuin lukutaidottomat.

Lukutaito vahvistaa sosiaalista identiteettiä, yhteisöjen voimaantumista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Lukutaitoisilla ihmisillä on mahdollisuus tutustua omaan historiaansa ja sen tulkintoihin. Oman äidinkielen lukutaito vaikuttaa ratkaisevasti pienten kielialueiden kielten kehittymiseen ja säilymiseen.

Miten lukutaito määritellään?

Lukutaitoinen ihminen ymmärtää tekstiä yhtä hyvin kuin puhuttua kieltä. Näin määritellään lukutaitoinen ihminen.

Lukutaitoinen pystyy lukemaan tiedonhankinnan kannalta olennaisia sisältöjä tekstiä ymmärtäen. Lukutaito on silti moni-ilmeinen asia, sillä lukutaitoa voi määritellä eri perusteilla sen mukaan, missä vaiheessa taidon hankintaa lukemaan oppija on.
– Kehitysneurologian ja UNESCO-professori Heikki Lyytinen

Suomalaislapsi oppii peruslukutaidon useimmiten heti koulun alussa, mutta on toiminnallisesti täysin lukutaitoinen vasta vuosia myöhemmin, paljon luettuaan.

Lukutaitoiset muistavat kappaleen tai lauseen alun vielä päästessään sen loppuun. Lukeminen on harjoiteltu riittävän sujuvaksi eli automatisoitu.

Erityisesti niillä ihmisillä, joilla on ollut vaikeuksia oppia lukemaan, lukuhuomio kohdistuu pieniin yksiköihin kerrallaan. Kirjain kirjaimelta lukemisessa ”jäädessä päälle” ei pääse tavoittamaan ymmärtävän lukemisen edellyttämää riittävää sujuvuutta vaikean tekstin äärellä. Oppijan on pystyttävä siirtymään tavun ja vähitellen kokonaisen sanan kerralla hahmottamiseen. Tästä lukutaito kehittyy ennakoivaan lukutaitoon, jossa ihminen tunnistaa nopeasti sanoja ja lauseita.


Lue lisää:

Agricolan päivä | Pipliaseuran lukutaitotyö | Kohennusta naisten asemaan | Piplia.fi: Lukutaitotyö

Tilaa Piplian uutiskirje: